Tasa-arvon aakkoset opin jo lapsena!

Haastattelu Salossa ilmestyvässä Salonjokilaaksossa, vaalikevään ehdokasesittelysarja.

Marjaana Mänkärillä on aina ollut selvää, että hän haluaa olla mukana vaikuttamassa asioihin. Koti oli keskustahenkinen, jossa keskusteltiin paljon muihin poliittisiin ryhmiin kuuluvien naapurien ja ystävien kanssa. Siilinjärveläisen maatilan kahdeksanlapsisen katraan toiseksi nuorimpana oppi jo lapsena sen, että kovalla työnteolla pärjää eikä periksi saa antaa. Vanhemmat olivat osaltaan mukana sodan jälkeisen isänmaan jälleenrakentamisessa ja rauhaa opittiin kunnioittamaan ja sitä varjelemaan. Nämä arvot kannattelevat vaskiolaistunutta maatilayrittäjää edelleen. Marjaana Mänkäri oppi jo lapsena myös vahvat tasa-arvon aakkoset. Isä hoisi lapsia äidin ollessa osanaikaa tilan ulkopuolella töissä. Arki sujui omalla rytmillään myös isän käsissä ja kodissa vallitsi tasapaino. Kaikki perheenjäsenet olivat tasavertaisia.

Ensiaskeleet politiikkaan Mänkäri otti jo keskustanuorissa. Poliittinen ura on kulkenut Siilinjärven lautakuntatyöskentelystä Salon valtuustoon sekä Varsinais-Suomen maakuntavaltuustoon.

Maa-ja metsätalousyrittäjän arki ja velvollisuudet Marjaana jakaa tiiviisti aviomiehensä Timo Mänkärin kanssa, sillä molemmat työskentelevät tilalla. -Olemme onnistuneesti laajentaneet tilaa ja toivomme, että omasta perheestä löytyisi myös jatkaja työllemme, kolmen pojan äiti toteaa.

Marjaanalla on kaksi nuorta aikuista poikaa aiemmasta avioliitosta ja Timo Mänkärin kanssa yhteinen teini-ikäinen poika.  Perheeseen kuuluu myös aviomiehen aikuiset tyttäret aiemmasta avioliitosta. – Uusperheen asioiden edistäminen on tullut minulle tärkeäksi ja olen jo pitkään toiminut uusperheliitossa. Lainsäädäntö kaipaisi tarkennuksia uusperheen alkuvaiheen arkea sujuvoittamaan ja tämä on yksi asia, jota haluan tarmokkaasti edistää, Mänkäri kertoo. Meidät on valittu kerran ”Vuoden uusperheeksi” tunnustuksena monimuotoisen perheen onnistuneesta perheytymisestä, hän lisää.

Marjaana Mänkäri kertoo olevansa intohimoinen yhdistysihminen. Hän on Vaskio-seuran puheenjohtajana. –Yhdistyksissä tehdään valtavasti vapaaehtoistyötä kuntalaisten hyvinvoinnin ja viihtyvyyden parantamiseksi. Toivon, että yhdistysten tekemä pyyteetön työ saisi sille kuuluvan arvostuksen. Ehkäpä se tarvitsee oman viestinviejän, Mänkäri miettii.

Lasten- ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen on lähellä Marjaana sydäntä. –Kannan suurta murhetta syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten takia. Näen, että ainoa keino kääntää suunta on laittaa kunnon panokset ennaltaehkäisevään työhön. Jokainen lapsi- ja nuori on oikeutettu edes yhteen turvalliseen aikuiseen. Se voi olla vaikka vain toinen vanhemmista tai sitten jopa vain kunnallinen kodinhoitaja, riittää, että joku huomioi nuorta.

Opiskelupaikkojen riittävyys ja mahdollisuus opiskella lähellä kotia on Mänkärin mukaan lääke myös maaseudun autioitumisen vastaan. –Ei viedä kaikkia opiskelumahdollisuuksia suuriin kaupunkeihin. Salo on oiva esimerkki siitä, kuinka seutukaupunki voi profiloitua myös opiskelukaupungiksi. Tämän lisäksi jatko-opintopaikkoja erityisesti DI ja amk-insinöörikoulutusta täytyy lisätä vastaamaan Turun seudun työvoiman kysyntää! Tekniikan alan osaajia tarvitaan lisää ja perustutkimukseen on pystyttävä lisäämään valtion budjetista määrärahoja.

Maatalouden karu arki tuli tutuksi Mänkärien omalla tilalla viime vuonna. -Sadetta odotettiin, mutta koko tilan EU-valvonta saatiin. Vaikka olemme pedantteja asioiden hoitajia molemmat, kyllähän se yöunet lähes vei, kun EU-tarkastajat aloittivat pilkuntarkan työnsä. Siinä tilanteessa kyllä pisti miettimään, että onko tässä touhussa mitään järkeä! Onko tämä kaikki byrokratia tosiaan varmasti perusteltua ja kaiken sen vaivan arvoista? En jaksa uskoa että on. Normipurkutalkoita on jatkettava, Mänkäri toteaa.

-Minulle politiikassa mukana oleminen tarkoittaa asioiden hoitamista, populismi ei sovi minulle. Itäsuomalaispohjalainen perimäni pitää siitä huolen, että pidetään positiivisuutta ja yrittäjähenkeä yllä kaikesta huolimatta. Ilo on mukana kaikessa mitä tehdään! Maausko yhdistää ja vahvistaa meitä kaikkia!

Vaalikevään arkilauantai

Huomaan meneväni ja tulevani nykyään koko ajan. Kyseessä on vaalikevät, joten hyväksyn sen ja teen nyt kaiken silloin, kun kaikki pitää tehdä. Nautin kuitenkin juuri kotiin saapumisen hetkestä vaikka suoranaisesti en kotia ikävöikään matkoillani. Se hetki on sykähdyttävä, kun koti näkyy ja tietää, että siellä odotetaan minua. Se hetki, kun saat kävellä autotallilta lumisen puutarhan läpi vievää polkua ja tuntea ajan pysähtyvän. Tai se hetki, kun punatulkkuparvi pyrähtää pihapuihin syömään ja juttelemaan keskenään talven äänillä. Paras hetki on kuitenkin se, kun avaan koti oven, ruoka tuoksuu ja mieheni ilahtuu ja toteaa, että nyt on ruoka ja tunnin kuluttua sauna!

064