Hätätilanteessa tarvittava apu on saatava paikalle mahdollisimman nopeasti.
Rakennetaan pelastuspalvelujen verkko niin, että vasteajat ovat kohtuullisia koko
maakunnan alueella. Varsinais-Suomen erityisenä haasteena on saaristoalue, jonka
 saavuttamiseen helikopteri- ja venepäivystys ovat välttämättömiä. Vahvistetaan
lähisairaaloidemme päivystyksiä Uudessakaupungissa, Loimaalla ja Salossa.

Varsinais-Suomen Keskustan aluevaaliohjelma Osa 1

Sosiaalihuollon palveluita ei saa unohtaa sote-uudistuksessa
Hyvinvointialueuudistuksen suuri mahdollisuus on sosiaali- ja terveyspalvelujen
yhteensovittamisessa: ihminen saa aina tarvitsemansa palvelun oikea-aikaisesti,
  tarvitsemaltaan taholta tai moniammatillisessa yhteistyössä. Uuden hyvinvointialueen
vastuulle tulee esimerkiksi lastensuojelu, lapsiperhesosiaalityö, sosiaalipäivystys,
aikuissosiaalityö, päihdetyö ja maahanmuuttajien kotouttaminen. 

Marjaanan kommentti: Palveluiden suunnittelu on avainasemassa ja sen rinnalla yksilöidyllä palveluohjauksella päästään auttamaan asiakasta mahdollisimman nopeasti ja riittävällä laajuudella.

Kolmen pojan äitinä olen tottunut siihen, että rahasta keskustellaan lasten kasvun myötä lisääntyvässä määrin. Ensin on karkkiraha ja karkkipäivä kerran viikossa. Sitten siirrytään viikkorahaan ja viikkorahan suuruus ja siitä käytävät neuvottelut lisääntyvät nuoren siirtyessä teini-ikään. Nuoren omaan kulkupeliin tarvitaan polttoainetta enemmän ja enemmän. Olen huomannut, että kaikki menee mikä myönnetään. Tästä pääsenkin sopivasti otsikon aiheeseen kuntaverosta ja verotuksesta laajemmin. Rakenteellinen vinoutunut kulurakenne kuluttaa kaikki mitä sinne annetaan.

Verotuksen pitäminen maltillisella, kilpailukykyisellä tasolla, on merkittävä tapa pitää kaupunki vetovoimaisena. Asukkaista käydään kovaa kisaa kuntien ja kaupunkien kesken. Veronmaksajia tarvitaan. Mitä monipuolisempi asukasrakenteemme on, sitä enemmän saamme verokertymää maltillisella verotuksella, eikä painetta verojen korotukseen ole. Kuntaveroa ei pidä nostaa, olemme seutukaupunki ja siinä on riittävästi hallittavaa ja asemoitumisemme kanssa tekemistä näinkin lähellä Turkua ja Helsinkiä. Muu seutukaupungit kilpailevat samoista asukkaista meidän kanssa. Veroprosentilla on merkitystä, kun päätetään vakituisesta asuinpaikasta.

Kulurakenteen jatkuva seuranta ja palvelutuotannon prosessien arviointi kuuluu kehittyvän kunnan toimintatapoihin. Seurantajärjestelmästä syntyvät raportit on oltava helposti luettavia. Muodostunut data on luontevasti prosessin aikana syntyvää eikä aiheuta suurta lisätyöponnistusta viranhaltijalta. Raportteja ei kannata tuottaa, mikäli data ei anna palveluketjuun lisäarvoa ja tuo esiin kehityspisteitä. Tarkastelupisteet ovat tarkkaan suunniteltavissa ja muutos-ja kehittämistarpeisiin päästään kiinni nopeasti.

Tietynlainen hitaus kuuluu kunnalliseen päätöksen tekoon. Nopeaa ja poukkoilevaa päätöksentekoa ei kestä kukaan, siinä jää moni asia huomioimatta. Hitaasti hyvä tulee, sanotaan ja sen uskon koituvan Salon talouden kannalta parhaaseen mahdolliseen tulokseen uuden nyt valittavan päättäjäjoukon kanssa.

Marjaana Mänkäri

Kyse on kaupunkimme yrittäjäystävällisyydestä ja alueemme elinvoimaisuudesta!
Yksityisteiden varrella sijaitsee 30 000 yritystä ja 40 000 maatilaa. Metsätalous on äärimmäisen tärkeä toimiala Salon elinvoimaisuudelle, ja myös matkailupalvelut tukeutuvat yksityisteihin. Etätyötä tehdään maaseudun taloissa ja mökeillä ja tämä lisää osaltaan painetta vaatia kunnossa olevaa tiestöä! Vapaa-ajan asukkaat tuovat Saloon eloa ja piristävät osaltaan kaupunkimme taloutta. Yksityistiet tulevat nousemaan valtuustokauden kärkihankkeiden joukkoon.

Haastattelu Salossa ilmestyvässä Salonjokilaaksossa, vaalikevään ehdokasesittelysarja.

Marjaana Mänkärillä on aina ollut selvää, että hän haluaa olla mukana vaikuttamassa asioihin. Koti oli keskustahenkinen, jossa keskusteltiin paljon muihin poliittisiin ryhmiin kuuluvien naapurien ja ystävien kanssa. Siilinjärveläisen maatilan kahdeksanlapsisen katraan toiseksi nuorimpana oppi jo lapsena sen, että kovalla työnteolla pärjää eikä periksi saa antaa. Vanhemmat olivat osaltaan mukana sodan jälkeisen isänmaan jälleenrakentamisessa ja rauhaa opittiin kunnioittamaan ja sitä varjelemaan. Nämä arvot kannattelevat vaskiolaistunutta maatilayrittäjää edelleen. Marjaana Mänkäri oppi jo lapsena myös vahvat tasa-arvon aakkoset. Isä hoisi lapsia äidin ollessa osanaikaa tilan ulkopuolella töissä. Arki sujui omalla rytmillään myös isän käsissä ja kodissa vallitsi tasapaino. Kaikki perheenjäsenet olivat tasavertaisia.

Ensiaskeleet politiikkaan Mänkäri otti jo keskustanuorissa. Poliittinen ura on kulkenut Siilinjärven lautakuntatyöskentelystä Salon valtuustoon sekä Varsinais-Suomen maakuntavaltuustoon.

Maa-ja metsätalousyrittäjän arki ja velvollisuudet Marjaana jakaa tiiviisti aviomiehensä Timo Mänkärin kanssa, sillä molemmat työskentelevät tilalla. -Olemme onnistuneesti laajentaneet tilaa ja toivomme, että omasta perheestä löytyisi myös jatkaja työllemme, kolmen pojan äiti toteaa.

Marjaanalla on kaksi nuorta aikuista poikaa aiemmasta avioliitosta ja Timo Mänkärin kanssa yhteinen teini-ikäinen poika.  Perheeseen kuuluu myös aviomiehen aikuiset tyttäret aiemmasta avioliitosta. – Uusperheen asioiden edistäminen on tullut minulle tärkeäksi ja olen jo pitkään toiminut uusperheliitossa. Lainsäädäntö kaipaisi tarkennuksia uusperheen alkuvaiheen arkea sujuvoittamaan ja tämä on yksi asia, jota haluan tarmokkaasti edistää, Mänkäri kertoo. Meidät on valittu kerran ”Vuoden uusperheeksi” tunnustuksena monimuotoisen perheen onnistuneesta perheytymisestä, hän lisää.

Marjaana Mänkäri kertoo olevansa intohimoinen yhdistysihminen. Hän on Vaskio-seuran puheenjohtajana. –Yhdistyksissä tehdään valtavasti vapaaehtoistyötä kuntalaisten hyvinvoinnin ja viihtyvyyden parantamiseksi. Toivon, että yhdistysten tekemä pyyteetön työ saisi sille kuuluvan arvostuksen. Ehkäpä se tarvitsee oman viestinviejän, Mänkäri miettii.

Lasten- ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen on lähellä Marjaana sydäntä. –Kannan suurta murhetta syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten takia. Näen, että ainoa keino kääntää suunta on laittaa kunnon panokset ennaltaehkäisevään työhön. Jokainen lapsi- ja nuori on oikeutettu edes yhteen turvalliseen aikuiseen. Se voi olla vaikka vain toinen vanhemmista tai sitten jopa vain kunnallinen kodinhoitaja, riittää, että joku huomioi nuorta.

Opiskelupaikkojen riittävyys ja mahdollisuus opiskella lähellä kotia on Mänkärin mukaan lääke myös maaseudun autioitumisen vastaan. –Ei viedä kaikkia opiskelumahdollisuuksia suuriin kaupunkeihin. Salo on oiva esimerkki siitä, kuinka seutukaupunki voi profiloitua myös opiskelukaupungiksi. Tämän lisäksi jatko-opintopaikkoja erityisesti DI ja amk-insinöörikoulutusta täytyy lisätä vastaamaan Turun seudun työvoiman kysyntää! Tekniikan alan osaajia tarvitaan lisää ja perustutkimukseen on pystyttävä lisäämään valtion budjetista määrärahoja.

Maatalouden karu arki tuli tutuksi Mänkärien omalla tilalla viime vuonna. -Sadetta odotettiin, mutta koko tilan EU-valvonta saatiin. Vaikka olemme pedantteja asioiden hoitajia molemmat, kyllähän se yöunet lähes vei, kun EU-tarkastajat aloittivat pilkuntarkan työnsä. Siinä tilanteessa kyllä pisti miettimään, että onko tässä touhussa mitään järkeä! Onko tämä kaikki byrokratia tosiaan varmasti perusteltua ja kaiken sen vaivan arvoista? En jaksa uskoa että on. Normipurkutalkoita on jatkettava, Mänkäri toteaa.

-Minulle politiikassa mukana oleminen tarkoittaa asioiden hoitamista, populismi ei sovi minulle. Itäsuomalaispohjalainen perimäni pitää siitä huolen, että pidetään positiivisuutta ja yrittäjähenkeä yllä kaikesta huolimatta. Ilo on mukana kaikessa mitä tehdään! Maausko yhdistää ja vahvistaa meitä kaikkia!